Siirry sisältöön

Pyhäjoen kirkko

Jumalanpalvelus sunnuntaisin pääsääntöisesti klo 10, perhejumalanpalvelukset klo 11, kuukauden ensimmäinen sunnuntai jumalanpalvelus klo 18. Kirkko on avoinna myös muiden tapahtumien aikana.

Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki

Max 576 henkilöä

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys
  • Esteetön tila
  • Esteetön WC
  • Huonokuuloiset huomioitu
  • Induktiosilmukka
Tilan varustelu
  • Kastemalja
  • Lastenhoitohuone
  • Piano/flyygeli
  • Striimauslaitteet tapahtumille
  • Äänentoistolaite
Varaus ja tiedustelut

Kirkkoherranvirastosta päivystysaikoina ti ja to klo 12-15

08 439 5400

pyhajoki.seurakunta@evl.fi

Kirkon historiaa

Asiakirjoissa Pyhäjoki mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensimmäisen kerran v. 1573. Tätä vuotta pidetään seurakunnan perustamisvuotena. Pyhäjoki on yksi Pohjanmaan vanhoista emäseurakunnista. Siihen kuului aikoinaan koko Pyhäjokilaakso Savon rajoja Pyhäjärveä myöten.

Pyhäjoen ensimmäinen varsinainen kirkko valmistui 1586. Se oli pieni tukipilarikirkko, jossa oli merimerkiksi tarkoitettu 56 m korkea torni. Lähes kolmesataa vuotta vanha kirkko purettiin 1850-luvulla pienuutensa ja huonokuntoisuutensa vuoksi, mutta vasta kun uusi C.L. Engelin kirkko oli valmistunut.

Vanha kirkko sijaitsi Pyhäjoen kirkkotapulin läheisyydessä, vanhalla hautausmaalla. Kellotapulin edessä on vanhan kirkon muistomerkki.

C.L. Engelin kirkko

Toisen kirkon rakentamista mietittiin lähes 80 vuotta vanhan kirkon osoittauduttua liian pieneksi ja huonokuntoiseksi. Se toteutettiin vielä vanhan emäseurakunnan voimin C. L. Engelin piirustusten mukaan. Kirkon vihkiäisiä vietettiin lokakuussa 1844. Se oli 1200 paikkainen empire-tyylinen ristikirkko, jossa oli valtava keskuskupoli. 1960-luvulle tultaessa siitä voitiin todeta, että se oli mahdollisesti parhaiten alkuperäisen asunsa säilyttänyt Engelin puurakennuksista. Kirkko restauroitiin v. 1969.

Kirkon rakentamiseen kuljetettiin hirsiä ympäri laajaa emäseurakuntaa, Kärsämäkeä myöten, josta saatiin kookkain puutavara. Hirsiä tuli lopulta niin paljon, että kaikkia ei tarvittu ja niitä annettiin myöhemmin asuintalojen rakentamiseen. Esimerkiksi Yliselläojalla on yhä edelleen käytössä oleva talo, joka on vuonna 1860 -luvulla rakennettu vanhan kirkon hirsistä.

Salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi tämän upean kirkon juhannuskesän yönä v. 1974. Kirkon arvokas irtaimisto saatiin lähes kokonaan pelastettua. Irtaimistoa on osittain esillä nykyisessä kirkossa sekä Annalan kotiseutumuseossa.

Salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi tämän upean kirkon juhannuskesän yönä v. 1974. Kirkon arvokas irtaimisto saatiin lähes kokonaan pelastettua. Irtaimistoa on osittain esillä nykyisessä kirkossa sekä Annalan kotiseutumuseossa.

Nykyinen kirkko

Uuden kirkon suunnittelu uskottiin arkkitehtitoimisto Karvala & Silvennoisen tehtäväksi 161 kilpailuehdotuksen joukosta. Kilpailu oli siihen mennessä laajin kirkon suunnittelukilpailu maassamme. Vihkiäisjuhlaa voitiin viettää 4. adventtina v. 1977.

Kirkko rakennettiin palaneen kirkon paikalle. Uuden kirkon pääovi on lähes entisen kirkon pääoven paikalla. Paikkaa kutsutaan Neitsytkallioksi, johon kirkon perustukset louhittiin.

Istumapaikkoja kirkossa on 426 + n. 150. Kirkko edustaa modernia rakennustyyliä. Siinä perinteisen kirkon harmoninen sakraalitunnelma liittyy uudenlaisiin muoto- ja rakenneratkaisuihin. Suunnittelijan lähtökohtana on ollut Psalmin sana ”Ylentäkää sydämenne Jumalan puoleen”.

Koko rakennuksen kiintopisteenä on korkealla katon yläpuolella oleva tasavartinen risti, joka suojelee koko seurakuntaa ja loistaa kauas merelle. Näin Pyhäjoen kirkko on kiintopisteenä merenkulkijoille niin kuin satoja vuosia aikaisemminkin. Toisaalta se on muistutuksena kristityille siitä, kuinka seurakunta on purjelaiva Jumalan tuulessa elämän merellä. Ristin kokonaiskorkeus ja -leveys on 3 metriä.

Kirkon moderniin ulkoasuun liittyy sekä syvää kristillistä symboliikkaa, että pitäjän mennyttä aikaa: kirkkosalia suojaa taipuisasti ylöspäin purjeen kaltaisena nouseva kattopinta, joka kiinnittyy korkeaan alttariseinään ikään kuin mastoon.

Kirkon pohjaratkaisu on lähes neliön muotoinen. Katto kohoaa jyrkkenevästi alttarin yläpuolelle yli 20 metriin. Kuoriin tulee voimakas valo korkeasta eteläikkunasta, josta näkyy ulkoa alttaritauluna kaunis Luojan luonto ja ajan nöyriksi painamat vanhat männyt. Salin muoto johdattelee kävijän ajatuksia valoon ja ylös korkeuteen – kohti Jumalaa. Kirkon tunnelma on valoisa ja rauhallinen, mutta samalla myös dynaaminen ja ajatuksia herättävä.

Kirkkosalin seinällä on kuvanveistäjä Kari Juvan laaja tiilireliefi ”Kymmenen neitsyttä”. Se on Pyhäjoen kirkon pysyväissaarna: ”Valvokaa”. Kirkon kuoriin sijoitetut vanhan kirkon kynttiläkruunut ja kastemalja tuovat viestin vuosisatojen takaa seurakunnan ensimmäisestä kirkosta. Niihin liittyy vaikuttavia ihmiskohtaloita ison vihan ajalta 1700-luvulta. Yhdessä kynttiläkruunussa on tätä aikaa koskeva lahjoittajan teksti. Kirkkoon tulijaa tervehtii Engelin kirkon palosta säästynyt vaivaisukko.

Kirkkopiha ja hautausmaa muodostavat laajan, yhtenäisen puiston keskelle kirkonkylää. Alue on viihtyisä levähdyspaikka vanhoine merituulten tuivertamine mäntyineen, kirkon palosta kertovine honkineen ja herkkine kukkaistutuksineen.

Kaikki kirkkopihan uudet rakennuksen ovat saman arkkitehtitoimiston KSOY:n suunnittelemat. Nuorisotila Sarpatti v. 1987 ja uusi seurakuntatalo v. 2001 valmistuneet. Ne muodostavat yhtenäisen kauniin arkkitehtonisen kokonaisuuden.

Tulkaa ja levähtäkää vähän.

Pyhäjoen kirkko valmistui v. 1977
Kirkon suunnittelu: Arkkitehtitoimisto KSOY Tampereelta
Rakennusurakoitsija: it Oy Ylivieskasta
Urut: 26 äänikertaiset, mekaaniset, Urkurakentamo Tuomi Sotkamosta
Vanha alttaritaulu: Jeesus Getsemanessa, Konstantin Lagerstam
Seinäreliefi: kuvanveistäjä Kari Juva
www.karijuva.fi